Seuratessani johtamisesta käytävää keskustelua, tulee väistämättä tunne, että johtaminen on kovin hankalaa ja monimutkaista ja mikä surullisinta, ihminen tuntuu kadonneen sen ytimestä. Syyllistä tähän tilanteeseen ei liene kovinkaan vaikeaa löytää. Väitän, että syyllisiä olemme me konsultit, joiden työsuhdeauton koko määrittyy ehdottamiemme ratkaisujen kompleksisuudesta. Oikaistakseni tätä ammattikuntamme syntiä, haluan antaa jokaiselle suomalaiselle esimiehelle työkalun Mitä, Missä, Miten –keskustelut, joka poistaa kaikki huuhaat, –ismit ja Ari Rämöä lainatakseni, ”turhanpäiväisen munkkilatinan” johtamisesta.
Ihmisten johtaminen ei pohjimmiltaan ole rakettitiedettä
Ihmisten johtaminen on pohjimmiltaan oikeasti yksinkertaista ja helppoa. Usein johtamisessa pääsee parempiin tuloksiin maalaisjärjellä ja lähimmäisenrakkaudella, kuin kovan rahan MBA-tutkinnolla. Ainoat edellytykset hyvälle ihmisjohtajalle ovat: aito kiinnostus ihmisiin ja usko ihmisen haluun tehdä hyvää ja toimia oikein.
Työntekijän sitoutumisen, motivaation ja hyvinvoinnin kannalta, keskeisimpiä asioita on hänen suhteensa omaan esimieheensä. Tämän suhteen keskiössä on työntekijän kokemus siitä, onko esimies kiinnostunut hänestä kokonaisena ihmisen vai pelkkänä resurssina. Paras keino terveen ja arvostavan suhteen synnyttämiseen ja ylläpitämiseen, on säännöllinen dialogi, niin itse työstä kuin asioista työn ympärillä. Ideaalimaailmassa dialogi on jatkuvaa, vapaasti virtaavaa ja avointa, mutta pieni määrämuotoisuus, etenkin esimiehen taholta, tuo suhteeseen jämäkkyyttä, ennakoitavuutta ja parantaa siten luottamusta.
Esimies, korvaa kehityskeskustelut ’Mitä, missä, miten’, eli 3M-keskustelulla
Oikein rakennetuille, kahdesti vuodessa käytäville ”kehityskeskusteluluille” (tai millä nimellä niitä haluaakaan kutsua) on varmasti edelleen paikkansa monissa organisaatiossa, mutta esimiehen ja hänen tiimiläisensä välinen Mitä, Missä, Miten –keskustelu tulisi käydä mieluiten viikoittain, kuitenkin vähintään kerran kuussa.
Mikä on MMM-keskustelu? Rauhallinen 5-10 minuuttinen hetki kahvikupin ääressä, jossa esimies kysyy kolme yksinkertaista kysymystä:
- Mitä kuuluu?
- Missä haluat onnistua (tänään, tällä viikolla, tässä kuussa, tässä kvartaalissa)?
- Miten voin auttaa?
Niin tärkeää kuin kysymysten kysyminen on, vielä tärkeämpää on kuunnella kysymyksiin annetut vastaukset, muistaa ne ja tarvittaessa toimia niiden perusteella. Jouni Varpelaide kirjoittaa Terveen yrityksen työkirjassaan valaisevan esimerkin hutiin menneestä esimiehen ja alaisen välisestä keskustelusta:
Esimies: ”Mitä koirallesi kuuluu?”
Alainen: ”Se on edelleen kuollut.”
MMM-keskustelua ei tallenneta Word-dokumenttiin, eikä joogaohjaajaa notkeampaan HR-järjestelmään. MMM-keskustelua ei tule käydä HR:n vaatimuksesta. Itse asiassa, keskustelua ei kannata aloittaa tai käydä, jos työntekijän antamat vastaukset eivät sinua hänen esimiehenään tai lähimmäisenään aidosti kiinnosta. Aito kiinnostus ja etenkin sen vastakohta näkyvät ja tuoksuvat kilometrin päähän.
Jos esimiehesi käy kanssasi MMM-keskustelut, voit onnitella itseäsi: hän saattaa olla sinusta kiinnostunut.